Miten päästä eteenpäin loukkaantumisten tai akuuttien tilanteiden jälkeen?  Mitä tekijöitä tarvitaan, jotta toimintakyky palautuisi mahdollisimman hyvin takaiskujen jälkeen? Päivittäisten toimintojen jatkaminen sekä liikkeessä pysyminen on paras keino päästä jatkamaan. Prosessin aloittaminen ja muutoksen läpivieminen voi kuitenkin vaatia aikaa. Resilienssi tarkoittaa kykyä pärjätä kriisin keskellä. Resilienssi tarkoittaa myös joustavuutta, sinnikkyyttä, itseluottamusta, palautumiskykyä sekä kykyä mukautua uuteen tilanteeseen. (Lipponen ym. 2016; Lee ym. 2013.) Resilienssin tilan saavuttaminen odottamattomien ulkoisten takaiskujen jälkeen on vaikeaa, mutta joka päivä on uusi mahdollisuus päästä jatkamaan töitä kohti toimintakyvyn palautumista. Varsinkin kuntoutumisen alkuvaiheessa huomio ja energia voi kääntyä välittömästi takaisin siihen mitä on tapahtunut ja tämä voi lisätä myös stressiä. Stressaavissa tilanteissa toiset ihmiset hankkivat tietoa vähentääkseen stressiä kun taas toiset välttävät liiallista tietoa vähentääkseen stressin tunnetta. (Roussi & Miller 2014). Informaation vähentäminen on tyypillisempää silloin kun ihminen ei välttämättä usko itse pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen (Ek & Heinström 2011).

Kun alkutilanteessa ymmärtää että kuntoumisessa on kyse muutosprosessista, pystyy suuntaamaan huomion paremmin tulevaisuuteen. 1980-luvulla kehitetyn transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan muutokseen kuuluu viisi eri vaihetta, joita ovat esiharkinta, harkinta, päätöksenteko, toiminta ja ylläpito. Mallilla on myös ajallinen ulottuvuus ja eri vaiheiden on tarkoitus on kuvata siirtymistä uuteen vaiheeseen. (Prochaska 2008.) Kuntoutuksessa yhtenä tavoitteena on ymmärtää asiakkaiden tarpeita sekä käyttäytymisen muutokseen vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla on mahdollisuus tarjota erilaisia vaihtoehtoja sekä tukea muutokseen. (Lyytikäinen ym. 2017.)

Liikuntaharjoittelua käytetään laajasti yhtenä osana kuntoutusta sekä toimintakykyä ylläpitävänä kuntoutusmenetelmänä. Liikuntaharjoittelulla myös on todettu olevan positiivista vaikutusta erilaisten tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa. Tutkimusnäytön perusteella liikunnalla ja terapeuttisella harjoittelulla on vaikutusta myös kipuun. Aerobinen liikunta ja isometrinen lihastyö vähentävät koettua kipua terveillä henkilöillä. (Häkkinen ym. 2014.) Kuntoutuksen alkuvaiheessa myös odotukset etenkin akuutin, mutta myös kroonisen kivun lievenemisestä voivat vaikuttaa kipukokemukseen merkitsevästi. (Peerderman ym. 2016.)

Se, miten jokainen kokee arjen stressaavat tilanteet, on kuitenkin yksilöllistä. Isompien takaiskujen kohdalla tarvitaan enemmän aikaa palautua sekä sopeutua uuteen tilanteeseen. Stressinhallintaa ja resilienssiä voi harjoittaa pitämällä huolta hyvästä fyysisestä kunnosta sekä opettelemalla esimerkiksi erilaisia hengitys- ja rentoutusharjoitteita. Vaikeissa tilanteissa on myös tärkeä muistaa pyytää apua.

Lähteet:

Ek, S. & Heinström, J. 2011. Monitoring or avoiding health information—the rela-tion to inner inclination and health status. Health Information and Libraries Jour-nal 28(3): 200–209. https://doi.org/10.1111/j.1471-1842.2011.00947.x

Häkkinen, A., Korniloff, K., Aartolahti, E., Tarnanen, S., Nikander, R. & Heinonen, A. 2014. Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kelan työpapereita 68/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144093/Tyopapereita68.pdf?sequence=1.

Lee, J. H., Nam, S. K., Kim, A‐R., Kim, B., Lee, M. Y., & Lee, S. M. 2013. Resilience: A meta-analytic approach. Journal of Counseling & Development, 91(3), 269-279.
http://dx.doi.org/10.1002/j.1556-6676.2013.00095.x

Lipponen, K., Litovaara, A. & Katajainen, A. 2016. Voimaa – hyvän elämän polku. Duodecim Oy.

Lyytikäinen, M., Koivisto, J., Savolainen, N. & Rotko, T. 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja. Innokylän innovaatiokatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 13/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-840-1.

Peederman, K., van Laarhoven, A., Keij, S., Vase, L., Rovers, M., Peters, M. & Evers, A. 2016. Relieving patients’ pain with expectation interventions: A meta-analysis. Pain. 2016 Jun;157(6):1179-91. https://doi.org/10.1097/j.pain.0000000000000540

Prochaska, J. 2008. Decision-making in the transtheoretical model of behavior change. Medical Decision Making 28: 845–894. https://doi.org/10.1177/0272989X08327068

Roussi, P. & Miller, S. 2014. Monitoring style of coping with cancer related threats: A review of the literature. Journal of Behavioral Medicine 37(5):931–954. https://dx.doi.org/10.1007%2Fs10865-014-9553-x